Perhosia

Tänään sama setti kuin keskiviikkona, pyöräilyä ja uintia 1km. Eilen laiskistuin niin että jaksoin vain käydä tunnin kävelyllä. Oon ollut yllättävän tyytyväinen itseeni vaikka oon joka päivä sortunut syömään hieman enemmän mitä suunnittelin. Silti en liikaa. Tarkoitus oli painaa alle 53 kiloa ennen kuin näen poikaystävää seuraavan kerran, mutta sunnuntaiksi tuo ei liene mahdollista. Ehkä.. 

Enää kaksi viikkoa odotusta!

Tuntuu, että minulla on niin paljon mitä odottaa syksyltä! Aina kun mietin sitä, vatsassa lentelee pari perhosta. Varsinkin kun parin viikon päästä paino ON siellä 50 kilossa. Kaikki on aina kauniimpaa ja ihanampaa keveympänä. 

Otin tänään elämäni ensimmäiset nesteenpoistajat. 

Toivottavasti vaaka on armollinen aamulla.

53,8!

Vihdoinkin! Paino 53,8kg, mikä tarkoittaa siis sitä, että oon saanut vuoden aikana kertyneet täysin turhat 9kg pois! Tätä repsahdusta ei olisi koskaan pitänyt tapahtua, ja pidän kyllä huolen siitä että se ei toistu. Oon kuitenkin edelleen jäljessä aikataulusta, sillä jo neljän päivän päästä painon pitäisi olla siellä 52 kilon puolella. En kuitenkaan luovuta vielä, kaikki on mahdollista!

 Mittanauha paljasti toisen ihanan yllätyksen, vyötärönympärys 65cm ja sitä se ei ole ollut vuosiin. Päivä alkoi siis hyvin lupaavasti! ^^

Tänään olisi tarkoitus pyöräillä uimahalliin, kun se on taas auennut, ja uida perinteinen kilometri. Rakastan uimista vaikka uin varmaan ihan väärällä tekniikalla. Sama se, liikuntaa sekin! Pitäisi myös siivota ja ehkä avata tenttikirja. On se kumma kuinka paljon vaa'an luku vaikuttaa koko loppupäivän mielialaan..

Oon jäänyt koukkuun ED with extra bite- energiajuomiin. Se maistuu ihanalta ja kaloreita yhdessä 330ml tölkissä on vain 30! Tölkissä ei kuitenkaan missää lue että se olisi light tai vähäkalorinen, joten voin litkiä noita ihan rauhassa ilman että kukaan kommentoi asiaa. Mua meinaa ärsyttää niin kovin kun kaverit tai perhe kommentoi kevyt-tuotteiden käyttöä. :D

Kun se vaan kuihtuu

Tänään shoppailua äidin kanssa. Uusia vaatteita, monet uudet rintaliivit. Parvekkeen sisustamista. Tuntuu, että äiti tuntee koko kaupungin. Jokaisen minulle uuden tuttavan kohdatessa äiti jaksoi toistaa samaa mantraa, kun mulle pitää taas ostaa uusia vaatteita kun "Cicabos se vaan kuihtuu". Kuihtuisinpa nopeammin, tämä tahti on aivan liian hidas.

Hesburgerissa otin mukisematta kerrosaterian, päätin että en jaksa tapella asiasta äidin enkä itsenikään kanssa. Pikaisesti aterian jälkeen siis vessaan oksentamaan ja asia pois mielestä. Olin niin nopea, eihän sitä melkein edes lasketa? Samalla takasin itselleni mahdollisuuden olla loppupäivän syömättä. No olinko, en tosiaan. Suklaata ja puolikas munkki. Jogurttia. Hitto. Kukaan ei olisi edes sanonut mitään ja silti minä possu söin. Mutta oksentaa en saa enää. Tämän tuhon korjaan kohta lenkillä.

Viikko sitten kännissä poikaystäväni ja kaverini valittivat että käyttäydyn kuin anorektinen kun en suostunut ostamaan mättöpizzaa. Poikaystävä siihen vielä naureskellen että enhän muutenkaan syö koskaan mitään. Tuntuu että mun syömisistä ja syömättömyydestä on tullut joku yleinen vitsi siinä porukassa. Olin ulkona minihameella ja yön pimeinä tunteina tärisin kylmyydestä. Kaverini tarjoutui lainaamaan housuja etten aivan jäätyisi. Mietin pitkään kehtaisinko edes kokeilla hänen housujaan sillä kyseinen kaveri on tosiaan erittäin laiha, varmaankin alipainoinen. Päädyin sitten kuitenkin lainaamaan hänen housujaan ja hämmästyin niin kovin kun nämä housut olivatkin hieman liian isot! Hetken hämmästelin kuinka niin luisen ihmisen vaatteet voivat minulle sopia, mutta tajusin sitten että kaverini on varmaankin noin 20 cm pidempi kuin minä, mikä luultavasti selittää sen että hänen housunsa sopivat tälle pätkälle ja normaalipainoiselle norsulle. Se oli niitä harvinaisia hetkiä, kun oikeati tajusin sen kuinka pieni ihminen minä kooltani loppujen lopuksi olen. Se on sitten täysin eri asia kuinka paljon läskiä tässä minikehossa on. Ja sitä on liikaa.

Syksyn kaipuu

Aamulla vaaka vilkutti vuoroin 54,2 ja 54,4. Onkohan patterit loppumassa kun muutenkin tuntuu temppuilevan, se voi välilillä näyttää kiloa tai kahta enemmän ja seuraavaksi taas vähemmän.. Sovitaan että se sitten on 54,4kg.

Olen jo nyt aivan syksyn lumoissa. Haluaisin syyn käärityä lämpimiin ja ylisuuriin vaatteisiin, piiloon muiden katseilta. Toisaalta ei nytkään toi ilma aivan kesäinen ole, mutta tunnelmaa luovat värikkäät lehdet ja syysmyrskyt puuttuvat. Syksy tuntuu turvalliselta ja tuoksuu muutokselta.

Kävelyretket syksyisessä kosteassa metsässä ovat rakkaus <3

Täällä taas!

Vihdoinkin ohi. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet ihania, mutta hyvin raskaita. Olen oikeastaan helpottunut, että saan taas omaa aikaa ja keskittyä täysillä taas laihtumiseen. Paino pomppasi pari kiloa ylös, mutta jo tänä aamuna vaaka näytti armollisesti 54,7kg. Pakko ajatella järjellä, en mitenkään olisi voinut laihtua näinä viikkoina. Osittain oli kyllä niin helpottavaa, kun syömisvammailuun ei vaan yksinkertaisesti ollut aikaa! Tuntui että sain mahdollisuuden elää hetken oikeasti. Mutta aina iltaisin kun painoin pääni tyynyyn, itseinho alkoi nostaa päätään. Seuraavana aamuna ei kuitenkaan enää ehtinyt velloa ikävissä ajatuksissa. 

Olen alkanut saamaan taas kehuja. Minua sanotaan taas pieneksi. Eräs poikakin sanoi, että luuli minun olevan pidempi kuin olen koska olen kuulemma niin laiha :o Olen huomannut tämän saman ilmiön aikaisemmin, viime kesänä äitini sanoi että näytän huomattavasi pidemmältä kuin aikasemmin ja olin tuolloin laihtunut noin kymmenen kiloa. Aika jännä ilmiö. Järkytyin myös hieman siitä kuinka paljon rintani ovat oikeastaan pienentyneet. Päätin ottaa uudet mitat, sillä en omista enää yksiäkään sopivia rintaliivejä. Jos mittanauhaan on uskominen, kokoni olisi nykyään 70A tai 75AA, kun se tuossa keväällä oli vielä 70D tai 75C. En enää ihmettele, miksi kaikki rintsikkani tuntuvat niin epämukavilta! Miinusta tässä tosin on se, että rintani ovat niin kovin löysät.. Elättelen toivoa siitä että ne vielä kiinteytyisivät. Ei olisi kivaa joutua kärsimään mummorinnoista jo 22 vuotiaana. 

Olisipa jo syksy. Ja paino 50.